Arvostelu: Ori and the Will of the Wisps on uskomaton seikkailupeli – "Viisi tähteä bugeista huolimatta"

Ori and the Will of the Wisps olisi heittämällä vuoden kaunein peli, jos sitä eivät vaivaisi monet tekniset ongelmat. Peli tarjoaa kuitenkin niin sulavaa metroidvania-seikkailua ja niin upean tarinan, että sen parissa viihtyy bugeista huolimatta.

Julkaisupäivä: 11.3.2020
Studio: Moon Studios
Julkaisija: Xbox Game Studios
Saatavilla: PC (Windows), Xbox One (testattu)
Pelaajia: 1
Ikäraja: 7
Peliä pelattu arvostelua varten: 18 tuntia

Ei ole mikään helppo tehtävä ylittää itseään, kun on ensin tehnyt lähes viiden tähden teoksen. Moon Studios kuitenkin onnistuu tässä haastavassa tempussa. Erinomaisen Ori and the Blind Forestin (2015) pitkään odotettu jatko-osa on nimittäin jollain ihmeellä valtavasti parempi peli, kuin Muropaketin arviossa 4,5 tähteä saanut edeltäjänsä.

Ori and the Will of the Wisps jatkaa käytännössä siitä, mihin alkuperäinen peli jäi viisi vuotta sitten. Pikkusankari Ori saa uuden kaverin pikkupöllöstä, jonka lentoharjoituksia seurataan pelin kuvankauniissa alkuosassa. Kun lintu lopulta nousee siivilleen Orin avustuksella, harhautuu kaksikko kauas kotimetsästä, uuteen ja arvoitukselliseen Niwenin valtakuntaan, jossa odottavat uudet vaarat, omituiset hahmot ja sankariteot.

Peli rakentuu vahvasti edeltäjänsä varaan ja pelituntuma on pitkälti samankaltainen kuin Blind Forestissa. Will of the Wisps kuitenkin laajentaa pakettia joka suuntaan ja tekee myös erittäin tervetulleita muutoksia.

Ensinnäkin, peli on valtavasti rikkaampi ja monipuolisempi kokemus kuin edeltäjänsä. Opittavia kykyjä ja peliominaisuuksia on enemmän ja maailmasta löytyy monia sivuhahmoja ja lisätehtäviä, mutta paketti pysyy silti hyvin kasassa. Sokkeloinen pelimaailma on juuri niin laaja, ettei peli tunnu aivan lineaariselta, muttei myöskään ylitsepääsemättömän suurelta.

Toiseksikin, pelin vaikeusastetta on hiottu harkituilla pelillisillä ratkaisuilla. Siinä missä Blind Forestissa vaikeimmista hetkistä muodostui ärsyttäviä pullonkauloja, jotka saattoivat pysäyttää etenemisenkokonaan, ovat jatko-osan haastavimmat kohdat siirretty sivutehtäviksi. Pelimaailmasta löytyvät alttarit tarjoavat juoksukilpailuja ja suuria taisteluja niitä kaipaaville, ja tehtävien suorittamisesta tietysti palkitaan, mutta pelin voi myös läpäistä huomattavasti kevyemmällä panostuksella.

Tässä kohtaa on hyvä kommentoida omaa läpäisyaikaani. Upotin peliin lähemmäs parikymmentä tuntia, sillä innostuin koluamaan Niwenin luolastoja ja suorittamaan sivutehtäviä, mutta valtaosa pelaajista läpäisee Will of the Wispsin paljon nopeammin, ehkäpä reilussa 10 tunnissa.

Kertoo kuitenkin erittäin hyvää pelistä, että sen maailmassa viihtyy kyllin hyvin suorittaakseen mitä tahansa keräilyhommia.

Valitettavasti Ori and the Will of the Wispsistä ei ole aivan yksinomaan hyvää sanottavaa.

Moon Studiosin piirrostyylinen, Studio Ghiblin anime-elokuviin verrattu peli olisi nimittäin vuoden kaunein julkaisu ilman tukalia teknisiä ongelmia. Suuresta julkaisupäivityksestä huolimatta pelistä ei Xbox Onella ole saatu hiottua pois graafisia ongelmia, joista ärsyttävin on monia kohtauksia vaivaava pikselöityminen. Etenkin välivideoissa, mutta usein myös pelikuvassa niin hahmot kuin maisemakin muuttuvat hävettävän epätarkoiksi, mikä syö tuntien kuluessa paljon esteettisestä kokemuksesta.

Pelillisesti hankalampia ovat latausongelmat, jotka saavat peliruudun jäätymään usein jopa muutamaksi sekunniksi kesken pelaamisen. Vastaavaa jäätymistä aiheuttavat myös siirtymiset valikoihin sekä teleporttaaminen pelimaailmassa.

Nykyisessä kunnossaan Will of the Wispsiä pelatessa saa siis tottua nykimiseen. Onneksi sentään taistelut ja toimintakohtaukset rullaavat sulavasti, muuten tekniset ongelmat saisivat helposti ohjaimen lentämään seinään.

Hiomattomuus on pieni ihme, sillä itävaltalainen Moon Studios on tehnyt jatko-osaa pitkään ja huolella. On silti uskottavaa, että bugit saadaan kitkettyä pelistä uusien päivitysten myötä, enkä siksi ryhdy niiden vuoksi arvosanaa laskemaan. Ainakin Xbox-pelaajia suosittelisin kuitenkin odottamaan tovin, että visuaaliset bugit saadaan korjattua. Tämä peli kannattaa kokea parhaassa mahdollisessa kuosissa.

Lopulta upean pelikokemuksen nostaa täysiin pisteisiin tarina, joka tekee Ori and the Will of the Wispsistä jotain suurempaa kuin vain koukuttavan ja monipuolisen metroidvanian. Sen kertomus on surumielinen, kaunis ja aidosti liikuttava, jopa enemmän kuin edeltäjänsä. Tarinan kruunaa Orin vastavoima Shriek, jota voisi verrata vaikka eräiden Pixar-elokuvien unohtumattomiin ”pahiksiin”.

Kaiken kaikkiaan Ori and the Will of the Wisps on kertakaikkisen upea peli, kunhan vain tekniset ongelmat saadaan paikkailtua. Se on edeltäjäänsä suurempi, harkitumpi ja helposti lähestyttävämpi teos, joka tuntuu 2D-maailmasta huolimatta vuoden 2020 peliltä.

Siinä missä Blind Forest oli kuin poikkeuksellisen vaikuttava indiepeli, on Ori and the Will of the Wisps täynnä AAA-pelin tuntua.

ORI AND THE WILL OF THE WISPS