Pelit ovat kehittyneet huikeasti 2010-luvulla, ja etenkin suomalainen peliala on noussut ennennäkemättömään menestykseen. Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen ja Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen kertoivat Muropaketille, mikä kymmenessä vuodessa muuttui ja mihin seuraavaksi olemme matkalla.

2010-luku on ollut koko peliteollisuudelle nousun aikaa. Julkaistavien pelien määrä on moninkertaistunut, liikevaihto on kasvanut ja pelaamisesta on tullut yhä suositumpi harrastus. Etenkin kotimainen peliala on kokenut valtavan murroksen kuluneen vuosikymmenen aikana. Pelialan järjestön Neogamesin tuoreimman raportin mukaan pelistudioiden määrä on kasvanut 70:stä peräti 220:een ja samalla pelialan työntekijöiden määrä on lähes kolminkertaistunut.

Ehkäpä suurin muutos näkyy liikevaihdossa: vuonna 2010 Suomen peliteollisuuden liikevaihto oli 105 miljoonaa euroa, kun huippuhetkellä vuonna 2016 se kasvoi jo 2,5 miljardiin.

”Suomen peliala on ottanut valtavia loikkauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana”, summaa Colossal Order -studion toimitusjohtaja ja Suomen pelikehittäjät ry:n puheenjohtaja Mariina Hallikainen.

”Ehkä vihdoin ja viimein on saatu myös pelialan ulkopuoliset tahot ymmärtämään, miten varteenotettava bisnes tämä on.”

Mariina Hallikainen (Kuva: Saana Säilynoja)

Levitys muutti kaiken

Suomessa tehdään myös suuria PC- ja konsolipelejä, mutta Angry Birdsin (2009) ja Clash of the Clansin (2012) kaltaiset suurimmat hitit löytyvät mobiilipuolelta. Käänteentekevä hetki suomalaiselle mobiilipelien kehitykselle olikin Applen App Storen avautuminen edellisen vuosikymmenen lopulla.

”App Storen avautuminen muutti mobiilipelien julkaisemisen ihan täysin”, kuvailee Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen. ”Sen myötä pelikehittäjille jäi peräti 70 prosenttia myynnistä, mikä sai aikaan ensimmäisen kasvun vuosien 2009 ja 2012 välillä. Silloin liikevaihto kasvoi 90:stä miljoonasta 350:een miljoonaan.”

Uuden julkaisumallin myötä pelistudioille tarjoutui Hiltusen mukaan myös uusia mahdollisuuksia seurata käyttäjädataa ja hallinnoida peliyhteisöä. Näistä lähtökohdista syntyi nykyisin suosittu games as service -malli, jossa pelit nähdään yksittäisen tuotteen sijaan jatkuvasti kehitettävinä palveluina.

”Tämä malli mahdollistaa esimerkiksi kotimaisen Seriously-studion, jolla on käytännössä yksi peli, Best Friends, jota on kehitetty vuosikausia ja jonka varassa yhtiö on kasvanut.”

Digitaalinen jakelu muutti myös PC- ja konsolipelien markkinat, erityisesti Valven hallinnoiman Steam-pelikaupan ansiosta. Aiemmin pelit julkaistiin fyysisesti, mikä teki levittäjien ja jälleenmyyjien vuoksi julkaisemisesta kalliimpaa ja vähemmän kannattavaa itse kehittäjille.

Digitaalisen jakelun myötä pelit löysivät myös entistä helpommin juuri niille sopivan yleisön. Näin kävi Colossal Orderin hittipelille Cities: Skylines (2015).

”Steam ja digitaalinen jakelu on ollut elinehto sille, että PC on pysynyt elinkelpoisena alustana”, Hallikainen toteaa.

”Myös Colossal Orderille sillä on iso merkitys, että on pystytty julkaisemaan aika marginaalisille ryhmille suunnattuja simulaatiopelejä.”

Vuonna 2009 perustetun Colossal Orderin tavoitteena oli alusta lähtien suuren kaupunkisimulaattorin kehittäminen, vaikka studion ensimmäinen julkaisu olikin joukkoliikennepeli Cities in Motion (2011).

”Uskoimme jo kymmenen vuotta sitten hyvin vahvasti, että simulaatiopeleille on olemassa markkinat, vaikka monet muut olivat skeptisiä”, Hallikainen kertoo

Neljä vuotta sitten julkaistu Cities: Skylines löysikin eri alustoilta innokkaan, maailmanlaajuisen pelaajakunnan, ja peliä on myyty nyt jo yli kuusi miljoonaa kappaletta.

”Nykyään on paljon enemmän mahdollisuuksia myös pienille tiimeille.”

Pelikulttuuri nousee valtavirtaan

Kuluneen vuosikymmen aikana pelit ovat myös laajentaneet yleisöään. Tuoreimman pelaajabarometrin mukaan suomalaisista 60,5 % pelaa digitaalisia pelejä aktiivisesti, eli vähintään kerran kuukaudessa. Aktiivisten pelaajien keski-ikäkin on 38 vuotta, eli pelaaminen ei ole todellakaan vain lasten ja nuorten ajanvietettä.

Pelikulttuuri on myös monipuolistunut, ja varsinaisen pelaamisen ympärillä on paljon suuria ilmiöitä esportsista lähtien.

”Nykyään myös esimerkiksi katsotaan paljon pelaamista, voidaan fanittaa pelaajia ja seurata heitä vaikka Twitchissä”, Hallikainen kuvailee.

”Pelaaminen ei ole enää mikään marginaalinen juttu.”

Nykyään peleistä eivät myöskään kirjoita vain alan omat julkaisut, vaan peleistä puhutaan valtakunnan suurimmissakin medioissa. Uutisointi ei lisäksi keskity pelkkiin kipukohtiin ja uhkakuviin, vaikka moraalipaniikeilta ei tietenkään ole vältytty. Hiltunen näkee tämän kehitysvaiheena, jolle löytyy vastineita historiasta.

”Silloin kuin itse olin lapsi, oli juuri päästy yli siitä paniikista, että lukeminen tuhoaa ihmisten näkökyvyn, ja siirrytty siihen, että se onkin televisio, joka tuhoaa Suomen nuorison”, Hiltunen muistelee.

”Pelit on jo melkein päästetty pahasta, ja uskoisin, että keskustelu pelaamisen vaaroista on loppuvaiheessa. Nyt odotetaan seuraavaa suurta uhkaa, joka taas tuhoaa nuorison.”

Viime aikoina eniten keskustelua on herättänyt peliriippuvuus, mihin vaikuttaa maailman terveysjärjestö WHO:n gaming disorder -luokitus, sekä poliittiset syyt maailmalla. Hiltusen näkee myös nykyisen pelikeskustelun muuttuneen entistä globaalimmaksi.

”Esimerkiksi kohu Star Wars Battlefront II:n loottibokseista sai alkunsa Belgiasta, mutta se eskaloitui nopeasti maailmanlaajuiseksi”, Hiltunen kuvailee.

Valtamediassa näkyvimpiä kotimaisia peli-ilmiöitä on tietenkin myös esports, erityisesti suomalaisten e-urheilijoiden saavutusten ansiosta. Hallikainen kertoo seuraavansa itsekin Counter-Strikea, mutta esportsin pitäisi hänen mukaansa kehittyä vielä paljon, jotta se nousisi muun urheilun rinnalle.

”Kilpapelaaminen on tavallaan vasta alkuvaiheessa, ja näkisin että siinä on paljon mitä voi tapahtua ja täytyy tapahtua”, Hallikainen kuvailee.

”Etenkin esportsin rahoituspuoli vaatii vielä tosi paljon työtä, jotta siitä syntyisi varteenotettavampi bisnes. Lisäksi tarvittaisiin selkeät sarjat ja arvokisat, jotta esportsista tulisi oikeasti valtavirran juttu.”

Entä seuraava vuosikymmen?

2020-luvun alkaessa katse kääntyy luonnollisesti myös tulevaisuuteen. Monet kuluneen vuosikymmenen ilmiöt ja menestystarinat olivat mahdottomia ennustaa, eikä edes pelialan asiantuntijoilla ole kristallipalloa, josta näkisi tulevaisuuden.

Joitakin arvauksia tulevista kehityskaarista voi kuitenkin esittää. Hiltunen nostaa esiin esimerkiksi streaming-pelaamisen ja pilvipohjaiset pelipalvelut. Google Stadia ja PlayStation Now ovat näiden teknologioiden pioneerejä, kuin myös kotimaiset Hatch ja äskettäin perustettu Mainframe Industries.

”Streaming-pelaamisesta voisi sitten olla seurauksena eri pelialustojen välinen pelaaminen uudessa mittakaavassa”, Hiltunen pohtii. ”Vaikka siihen tarvitaan vielä suurempi murros, että cross platform -pelaaminen saadaan todella yksi-yhteen mahdolliseksi.”

Suomen peliteollisuuden tunnetuimpia pelejä ovat mobiilihittien ohella Remedy Entertainmentin AAA-pelit, kuten tänä vuonna päivänvalon nähnyt Control. Hiltunen pitää mahdollisena, että Suomessa tehtäisiin jatkossa enemmänkin suuren luokan pelejä. Yksi syy tähän on se, että mobiilipelejä julkaistaan niin tolkuttoman paljon.

”Mitä laajemmaksi ja saturoituneemmaksi mobiilipelien markkinat käy, sitä järkevämpää joillekin studioille voi olla ryhtyä AAA-pelien kehitykseen”, Hiltunen kertoo.

”Pelin kehittäminen ja julkaiseminen vaikkapa PC:lle on hankalampaa kuin mobiiliin, mutta siellä on nykyään jo paremmat mahdollisuudet saada näkyvyyttä.”

Hiltusen mukaan kehittäjille aiheuttaa yhä enemmän harmaita hiuksia myös säätelyn lisääntyminen paikallisella tasolla. Eri markkina-alueilla on monia lakeja, jotka joudutaan ottamaan huomioon kehityksessä sekä julkaisussa, ja tämä kaikki tuottaa paljon ylimääräistä työtä pelistudioille.

”Regulaation määrä on räjähtänyt viimeisten vuosien aikana, ja se tulee koko ajan lisääntymään”, Hiltunen kuvailee.

”Syyt säädöksille voivat olla täysin perusteltuja, kuten nyt vaikka alaikäisten käyttäjien suojeleminen, mutta monesti säätely menee liian pitkälle, ja eri alueilla on usein myös aivan eri säädökset.”

Teknologia muuttuu, pelaaminen pysyy

Sekä Koopee Hiltunen että Mariina Hallikainen seuraavat myös mielenkiinnolla VR- ja AR-pelien, eli virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden tulevia mahdollisuuksia. Suurta murrosta odotetaan vieläkin molemmilla alueilla, vaikka VR:n odotettiin mullistavan pelaamisen jo muutama vuosi sitten.

Molemmilla teknologioilla onkin ongelmansa.

”VR on vielä vähän hankala konsepti, sillä se vaatii aika paljon vaivaa pelaajalta”, Hallikainen luonnehtii. ”AR-puolella taas Pokémon Go on aivan erinomainen esimerkki siitä, mitä AR-pelaaminen voi olla. On mielenkiintoista nähdä mitä muuta siitä saadaan irti.”

”En ole hukannut toiveitani VR:n suhteen, mutta aikataulu on yhä arvoitus”, toteaa puolestaan Hiltunen.

”Minusta VR:n murrokselle on vieläkin liian aikaista. AR-puoli taas hakee yhä tarkoitustaan. Eli lisätty todellisuus voi olla ihan kiva lisä pelissä, mutta miten se saataisiin järkeväksi osaksi pelimekaniikkaa?”

Vaikka pelien suoratoisto ja uudet teknologiat tekevätkin tuloaan, uskovat molemmat asiantuntijat myös perinteisten pelialustojen vetovoimaan.

”Väittäisin, että PC ja konsolit tulevat vielä jonkin aikaa pitämään pintansa”, Hallikainen toteaa.

Tulevaisuus näyttää Hallikaisen mukaan yhä fragmentoituneemmalta uudenlaisen teknologian ja uusien alustojen myötä. Se ei kuitenkaan ole välttämättä mikään ongelma pelikehitykselle.

”Näkisin, että pelaajamäärät tulevat vielä kasvamaan, joten on myös paljon tilaa eri tyyppisille peleille”, Hallikainen kuvailee. ”Tässä diversiteetti on vain plussaa.”

Teknologia ja fragmentoituvat yleisöt voivat toki tuottaa uusia haasteita myös kehittäjille, mutta Hallikainen ei usko itse pelikehityksen perusteiden muuttuvan mihinkään.

Yhä on kyse siitä, että löydetään mielekäs idea ja kiinnostava tapa toteuttaa se. Hallikaisen mukaan se, mikä peleissä on hauskaa tai koukuttavaa, pysyy perusteiltaan samana.

”Mediat muuttuu ja teknologia kehittyy, mutta ihminen ei muutu vuosikymmenten saatossa niin paljon”, Hallikainen summaa.

”Mahdollisuuksia on hirveän paljon, ja loppu on pelikehittäjien mielikuvituksen varassa.”

Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/pelit/pelaamisen-vuosikymmen-2010-koko-peliala-meni-uusiksi-10-vuodessa/