Kelly Reichardtin ohjaama Meek’s Cutoff on vuonna 2010 valmistunut lännenelokuva, joka kertoo uutta reittiä etsivästä uudisasukasjoukosta. Mestarillinen elokuva on nyt katsottavissa Yle Areenassa.
Westernit ovat perinteisesti hyvin miehinen genre, minkä vuoksi onkin mielenkiintoista nähdä, millainen on naisen kädenjälki länkkärissä. Kelly Reichardtille (Certain Women) tyypilliseen, minimalistiseen tyyliin kerrottu Meek’s Cutoff onkin perinteisestä western-kuvauksesta selkeästi eroava, realistiseen kerrontaan nojaava draama.
Yle Areenassa juuri julkaistu Meek’s Cutoff pohjautuu todellisiin tapahtumiin. Stephen Meek oli 1800-luvulla elänyt turkismetsästäjä, joka alkoi toimia oppaana vankkureiden kanssa Oregonin osavaltiossa länteen matkaaville uudisasukkaille. Meek Cutoff -nimellä tunnettua vankkurireittiä ensimmäisen kerran vuonna 1845 kulkenut huono-onninen uudisasukasjoukko menetti osan tarvikkeistaan, eläimistään ja ihmishengistään erityisen rankalla osuudella.
Reichardtin vuonna 2010 ohjaama elokuva kertoo tuosta matkasta erämaiden halki. Jonathan Raymondin käsikirjoitus mukailee tositapahtumia löyhästi ja tarjoaa katsojalle uudenlaisia tulkintoja tapahtuneesta. Elokuva muun muassa esittää vaihtoehdon, että Meek olikin vain suuripuheinen öykkäri ja showmies, jolla ei oikeasti ollut mitään käsitystä siitä, mihin oli karavaania johtamassa.
Meek’s Cutoff on niitä elokuvia, joita vauhdikkaampaan toimintaan tottuneet katsojat kuvaavat helposti “elokuvaksi, jossa ei tapahdu mitään”. Tavallaan tämä onkin totta. Poissaolollaan loistavat vauhdikkaat ratsastuskohtaukset ja pyssyjen paukuttelu.
Näiden tilalla nähdään joukko ihmisiä, jotka matkaavat rankoissa olosuhteissa eteenpäin reittiä, jota ei ole vielä olemassa, kohti tulevaisuutta, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta. Kaikkea leimaa epävarmuus: johdattaako suuripuheinen opas heitä oikeaan suuntaan, löytyykö juomapaikka ennen kuin eläimet kuolevat janoon, pääsevätkö vankkurit jyrkkää mäkeä pitkin ja ovatko alueen natiiviasukkaat, joiden kanssa ei löydy yhteistä kieltä, vihamielisiä vai ystävällisiä?
Meek’s Cutoff on kuvattu kuvasuhteessa 4:3 ja Reichardt luottaa staattiseen kuvaan, dokumentaariselta tuntuvaan kuvaan. Elokuvassa tapahtumat usein kulkevat kuvaan sen sijaan, että kamera seuraisi liikettä. Tarina avautuu näin hyvinkin verkkaisesti. Reichardt ei pidä kiirettä vaan antaa tarinan tapahtumille aikaa niin pitkään kuin ne vaativat. Kärsimättömämpää katsojaa tämä saattaa kyllästyttää mutta kärsivällisyys palkitaan.
Vankkurikaravaanin tapaan hitaasti eteenpäin liikkuva elokuva paljastaa uudisasukkaiden elämästä paljon enemmän kuin perinteiset westernit. Se tarkastelee esimerkiksi pienen yhteisön valtarakenteita, missä naisväki pysyttelee päätöksenteon ulkopuolella tiettyyn rajaan asti. Keskeisimpään rooliin nousee Michelle Williamsin esittämä, omilla aivoillaan ajatteleva Emily, joka ei suostu kaikkeen ulkopuolelta saneltuun, etenkään rasistisen ja epäluotettavalta vaikuttavan Meekin suunnalta.
Oregonin karu erämaa ja vankkurikaravaanin äänet nousevat Meek’s Cutoffissa keskeiseen rooliin. Tunnelmallinen ja raa’an realistinen länkkäridraama on pienessä suuruudessaan mestarillinen samaan tapaan kuin vaikkapa Terrence Malickin uran alkupään Days of Heaven (1978).
Meek’s Cutoff jättää loppukohtauksensa myötä enemmän kysymyksiä kuin se antaa vastauksia. Mutta elokuva tekee tämän tavalla, joka ei jää ärsyttävästi häiritsemään vaan pikemminkin kutkuttamaan mielen perälle. Tarinan vaa’an kieli voisi nimittäin kallistua mihin suuntaan tahansa lopputekstien myötä.
Meekin roolissa nähdään Bruce Greenwood ja muita uudisasukkaita esittävät muun muassa Zoe Kazan, Paul Dano, Shirley Henderson ja Will Patton. “Intiaania” esittää Rod Rondeaux.
Meek’s Cutoff on katsottavissa Yle Areenassa 90 vuorokauden ajan alkaen 20.3.2020.
MEEK’S CUTOFF
Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-arvostelut/arvostelu-yle-areena-meeks-cutoff/