HyperX on jo aiemmin todistanut osaavansa tehdä toimivia pelinäppäimistöjä. Aina on kuitenkin varaa parantaa, kuten Alloy Elite 2 -malli pääsi todistamaan. Nyt mukana on myös valmistajan omat kytkimet, mikä osoittautui osuvaksi valinnaksi.
On helppo kuvitella, että näppäimistöjen kohdalla kehityskaari olisi saavuttanut huippunsa. Kerta toisensa jälkeen joutuu kuitenkin toteamaan, että näinhän ei suinkaan ollut. Matalaprofiilisuus, vaihdettavat näppäinkytkimet ja striimausta varten pyhitetyt lisänäppäimet ovat kaikki kehitysaskelia, joita kuluttajana ei ehkä osannut ennustaa – tai edes kaivata.
Läheskään kaikista kokeiluista ei tule valtavirtaa, mutta ne osoittavat sen, että tuotekehitysosastolla uskalletaan ja jaksetaan kokeilla uutta. HyperX:n kohdalla uuden kokeilu realisoitui Alloy Elite 2 -pelinäppäimistössä erikoisiin HyperX Pudding -näppäinhattuihin.
Totutusta poikkeavat näppäinhatut ovat osittain läpikuultavia, minkä ansiosta RGB-led-valaistus on näkyvissä tavallista paremmin. Eikä pidä unohtaa myöskään sitä, että myös HyperX alkanut valmistamaan näppäimistöihin omat mekaaniset kytkimet.
Testiin otettu Alloy Elite 2 -pelinäppäimistö asettuu huomattavan kilpailtuun hintaluokkaan. Kirjoitushetkellä näppäimistön hinta on edullisimmillaan 159,90 euroa. Samasta 150-170 euron hintaluokasta löytyy Hintaoppaan mukaan 80 eri vaihtoehtoa. Osa tuosta joukosta on toki eri kytkimillä varustettuja versioita, mutta siitä huolimatta valinnanvaraa riittää.
Samasta hintaluokasta löytyy esimerkiksi SteelSeriesin Apex 7 TKL, Corsairin Gaming K95 RGB Platinum, Roccatin Vulcan 120 AIMO, Logitechin G815 Lightsync ja Duckyn Mecha Mini 2020.
Yllä olevista kilpailijoista voidaan todeta, että erilaisten vaihtoehtojen kirjo on hintaluokassa varsin värikäs. Kilpailijoista löytyy matalaprofiilinen näppäimistö, mutta myös mininäppäimistö, jotka vaikuttaisivat olevan valmistajien huomion kohteena. Esimerkiksi Asus ja Razer toivat tarjolle omat mininäppäimistönsä.
Testissä tutustutaan näppäimistön ominaisuuksiin, ulkonäköön, ergonomiaan ja HyperX Ngenuity -hallintaohjelmaan.
HyperX:n Alloy Elite 2 -näppäimistö on tuore tapaus, sillä se julkaistiin heinäkuun alussa. Valmistaja ei kuitenkaan ole lähtenyt muuttamaan pelinäppäimistöä mitenkään täydellisesti. Päällisin puolin Alloy Elite 2:n eroavaisuudet edeltäjään, Alloy Elite RGB -malliin, ovat nimittäin varsin vähäiset. Tuttu teräsrunko on tallella ja multimedianäppäinten kattaus on entisellään.
Multimedianäppäimiä on neljä ja niiden vierestä löytyy vieritysrulla. Näppäimistön vasemmasta ylälaidasta löytyy lisäksi kolme näppäintä. Niillä säädetään led-valaistuksen kirkkautta, valitaan muistiin tallennettu profiili ja aktivoidaan tai poistetaan pelitila (Game Mode).
Pesäeroa edeltäjään ja muiden valmistajien näppäimistöihin tehdään läpikuultavilla HyperX Pudding -näppäinhatuilla. Kokonaan läpikuultavia näppäinhatut eivät sentään ole. Yläosa on musta, josta symbolit erottuvat selvästi. Materiaaliltaan näppäinhatut ovat ABS-muovia.
Toinen eroavaisuus löytyy näppäinhatun alapuolelta. Näppäimistössä käytetään nimittäin HyperX:n omaa tuotantoa olevia mekaanisia HyperX Red -kytkimiä. Toiminnaltaan kytkimet ovat lineaariset, eli ne eivät anna käytöstä tunto- tai äänivastetta. Kytkimen aktivointiin tarvittava painallusvoima on 45 grammaa. Kytkimen rekisteröintipiste saavutetaan 1,8 millimetrin kohdalla ja koko liikerata on 3,8 millimetriä.
Kytkimille lupaillaan 80 miljoonan painalluksen käyttöikää.
Näppäimistön ulkomitat ovat 444 x 174 x 37,4 millimetriä. Kaapelin kanssa näppäimistön paino on 1530 grammaa. Näppäimistöstä löytyy USB 2.0 -läpivienti, jota varten kaapeli haarautuu kahteen viimeisten 20 senttimetrin kohdalla. Näppäimistö on yhteensopiva myös PlayStation 4- ja Xbox One -konsoleiden kanssa.
Elite Alloy 2 -pelinäppäimistön katseenvangitsijana toimii poikkeukselliset näppäinhatut. Virratta eli valoitta näppäinhatut näyttävät verrattain hassuilta, mutta valaistuksen kanssa näppäimistö kirjaimellisesti herää eloon.
Positiivista on se, että värit toistuvat kirkkaasti vaikka näppäinhattujen läpikuultavuuden olettaisi vievän osan värien kirkkaudesta. Vaihdellessa eri värejä, sävyerot olivat selviä paitsi sinisen ja tumman sinisen osalta. Tumman sininen väri näytti toistuvan hieman violetin sävyisenä. Kaksi muuta oletuksena tarjolla ollutta sinistä toistui toivotulla tavalla.
Näppäimistön rakenne on hyvin jämäkkä. Se on kiistatta teräsrungon ansiota. Pohjassa olevat kumitassut pitävät näppäimistön hyvin paikallaan.
Jaloissa on yksi korkeusasento ja ne on varustettu kumitassuilla, joten näppäimistö pysyy paikallaan korotettunakin.
Näppäimistön oikeaan ylälaitaan sijoitetut multimedianäppäimet palvelivat hyvin tarkoituksessaan. Vieritysrullan kanssa hankaluutena oli se, että se tuntui rekisteröivän suuremmat pyöritykset vaihtelevasti. Oletuksena sen funktio on äänenvoimakkuuden säätö. Jos vierityspyörää pyöräytti reilummin, jäi arvailun varaan, hiljeneekö äänet kokonaan vai ei. Pienin yksittäisin pyöräytyksin säätö sujui paremmin.
Vieritysrullaa lukuunottamatta näppäimistö suoriutui testijaksosta moitteetta. Mitään ongelmia tai hankaluuksia käytön suhteen ei ilmennyt. Edeltäjämallin mukana ollutta rannetukeakaan ei osannut ikävöidä. Kädet eivät väsyneet pitkienkään kirjoitus- tai pelisessioiden aikana.
HyperX Red -kytkimet osoittautuivat oikein miellyttäviksi kytkimiksi. Testijakson alussa käyttöön oli hieman totuteltava, sillä lihasmuisti nojaa vahvasti tuntopalautteen antavien kytkimien suuntaan. Totuttelujakson jälkeen kirjoittaminen luonnistui vähintäänkin yhtä hyvin kuin Tactile- tai Clicky-kytkimillä.
Pelaikäytössä HyperX:n kytkimet palvelivat niin ikään hienosti. Erillistä palautumispistettä (Reset Point) ei ole, joka sallii nopeiden lyhyet painallukset. Esimerkiksi HyperX:n Aqua-kytkimissä on erillinen palautumispiste, joka pitää ohittaa, että uuden painalluksen saa rekisteröitymään.
Testijakson aikana testipeleinä toimivat Tom Clancy’s Rainbow Six Siege, Project CARS 3, Red Dead Redemption 2, CS:GO ja Hell Let Loose.
Näppäimistöstä löytyvä USB 2.0 -läpivienti palveli hyvin tarkoituksessaan. Sen avulla tuli ladattua mm. langattomia kuulokkeita. Puhelimen lataus ei niinkään houkutellut pitkän latausajan vuoksi.
Läpiviennillä on kiistatta hyötynsä. Jos USB-väyliä on tarjolla niukalti tai tietokoneen keskusyksikkö on sijoitettu niin, ettei USB-kaapeleita pääse kytkemään helposti, läpivienti on enemmän kuin tervetullut. Jos tilanne on päinvastainen, niin hyötyjä pitää hakea hakemalla. Läpiviennin hintana on huomattavan paksu ja jäykkä kaapeli, josta en henkilökohtaisesti pidä paljoakaan.
Näppäimistön hallinnointiin käytetään HyperX Ngenuity -ohjelmaa. Hyvin pelkistetty käyttöliittymä on yhä tallella. Näppäimistön hallinnan päänäkymässä toiminnot ovat jaettu valaistuksen ja näppäinasetusten välillä.
Lights-osiossa määritellään se, millaisen valoshow’n näppäimistö tarjoilee. Valittavissa on seitsemän erilaista valaisutehostetta. Lisäksi tarjolla on kolme painalluskohtaista valaisutehostetta, joka siis aktivoituu jokaisesta näppäimen painalluksesta. Tehosteiden samanaikainen käyttäminen on mahdollista. Painalluskohtaiset tehosteet ovat miellyttävä lisä hieman vaatimattomaan valaistuskattaukseen.
Keys-osiossa tapahtuu näppäinkohtaiset määritykset. Näppäimille voi määrittää esimerkiksi hiiren toimintoja multimediatoimintoja. Makrojen nauhoitus onnistuu niin ikään tämän osion kautta.
Ikkunan oikeasta ylälaidasta löytyy kolme erillistä näppäintä, jotka toimivat tavallaan korvikkeena fyysisille näppäimille. Yksi näppäimistä on pyhitetty valaistuksen kirkkauden säätöön. Toisella aktivoidaan tai deaktivoidaan pelitila (Game Mode), mutta määritetään myös se, mitä kaikkea tilan aktivointi poistaa käytöstä. Kolmannella näppäimellä (Presets) pääsee hallinnoimaan tallennettavia profiileita. Näppäimistön sisäinen muisti tukee kolmea profiilia.
Ngenuity on yhä miellyttävä käytettävä hallintaohjelma, eikä sen käytössä ilmennyt kaatuilua tai muita ongelmia.
Kaiken kaikkiaan HyperX Alloy Elite 2 -pelinäppäimistö on vahva suoritus kaikilla osa-alueillaan. Ainoaksi selkeäksi puutteeksi jää vieritysrullan pyörityksen viiveellisyys. Paksu USB-kaapeli on enemmänkin makuasia, joka ei varmasti häiritse kaikkia samalla tavalla.
Toisaalta Alloy Elite 2 -näppäimstö tuntuu varman päälle pelaamiselta. Muutokset Alloy Elite RGB -näppäimistöön verrattuna ovat vaatimattomia. Eikä kilpailutilannetta helpota se, että useassa saman hintaluokan näppäimistössä mukana toimitetaan esimerkiksi rannetuki.
Samalla rahalla voi myös saada hieman eksoottisemman mininäppäimistön.
Jos näppäimistön hinta olisi vaikkapa 110-120 euroa, sitä olisi helppo suositella. Nyt, vajaan 160 euron hintalapulla suosittelu on vaikeampaa. Vaikka valaistus näyttää kivalta, tarjoaa se lopulta vain vähän konkreettista hyötyä käyttäjälleen. Pelatessa valoja ei ole aikaa tuijotella eikä valojen tuijotus kirjottaessakaan varsinaisesti paranna kirjoitustehokkuutta.
Hyvää
- HyperX Red -kytkimet peli- ja kirjoituskäytössä
- Näyttävä RGB-led-valaistus
Huonoa
- Vieritysrullan toiminta
- Paksu USB-kaapeli
- Hinta varauksin
- Vähän muutoksia edeltäjään verrattuna
Tekniset tiedot HyperX Alloy Elite 2
- Hinta: 159,90 €
- Mitat: 444 x 174 x 37,4 mm
- Kytkin: HyperX Red
- Muuta: Läpikuultavat HyperX Pudding -näppäinhatut
Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/tietotekniikka/testi-hyperx-alloy-elite-2-pelinappaimisto/