PlayStation 4:lle julkaistu Tetris Effect on huikea peli, joka uudistaa Tetristä rikkomatta sen klassista pelimekaniikkaa. Myös PlayStation VR:llä toimiva puzzle-peli on audiovisuaalisesti hengästyttävä ja todella koukuttavaa pelattavaa.

Julkaisupäivä: julkaistu / Kehittäjä: Resonair / Julkaisija: Enhance / Testattu: PlayStation 4 Pro / Saatavilla: PlayStation 4 / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 3 / Muuta: PlayStation VR -tuki / Peliä pelattu arvostelua varten: 6 tuntia

Tetris-efektiksi kutsutaan ilmiötä, jossa pitkään jonkin asian parissa viettänyt ihminen alkaa ikään kuin nähdä sen piirteitä mielessään ja unissaan. 1990-luvulla syntynyt termi otti nimensä viimeistään Game Boyn myötä jättihitiksi nousseesta Tetriksestä (1984), mutta se syntyy helposti muidenkin pelien parissa. Monelle FPS-pelaajalle on varmasti tuttu tilanne, jossa illalla sulkee silmänsä ja on yhä näkevinään verkkokalvoillaan tuijottamaansa pelikuvaa.

Tämän psykologisen ilmiön mukaan on nimetty muun muassa Rezistä (2001) ja Child of Edenistä (2011) tunnetun pelisuunnittelija Tetsuya Mizuguchin ja Resonair-studion uutukainen Tetris Efffect. PlayStation 4:lle yksinoikeudella ilmestynyt peli on eräänlainen uudelleentulkinta 1980-luvulla syntyneestä klassikkopelistä, Mizuguchin tyylillä toteutettuna.

Tetris Effectin ydinpeli on suoraviivaisesti Tetristä. Palikat putoilevat, kerroksia kasataan, vauhti kiihtyy…

Tältä osin kehittäjät eivät ole turhaan lähteneet keksimään pyörää uudelleen, ja hyvä niin. Siihen on syynsä, miksi Tetris on heittämällä maailmanhistorian myydyin digitaalinen peli. Resepti on nimittäin kiusallisen toimiva, vielä 34 vuotta alkuperäisen version ilmestymisen jälkeenkin, ja Tetris Effectissä se on toteutettu sulavasti, modernisti ja äärimmäisen intuitiivisesti.

Tetris Effectin ainoa uusi pelimekaniikka on Zone-ominaisuus, jonka voi käynnistää kerättyään vasemmassa alalaidassa olevaa mittaria tarpeeksi täyteen. Zonella peruspeli keskeytyy rajatuksi ajaksi, palikat lakkaavat putoamasta itsekseen ja jokaisesta tuhotusta kerroksesta saa ylimääräisiä bonus-pisteitä.

Se, mikä tekee Tetris Effectistä ”enemmän kuin Tetristä”, on pelin audiovisuaalinen toteutus. Mizuguchin käsittelyssä Tetris on muuttunut psykedeeliseksi rytmipeliksi, jossa monipuoliset ja kirjavat maailmat avautuvat pelikentän ympärillä ja kaikki sykkii elektronisen musiikin pulssilla. Monikulttuurinen soundtrack on yksinkertaisesti vaikuttavaa kuunneltavaa, ja sävyt poukkoilevat tasojen välillä ympäri musiikkimaailmaa maisemien vaihtuessa aavikoilta Kuun pinnalle ja merten syvyyksistä surrealistisiin todellisuuksiin.

Ja mikä mielettömintä, Tetris-palikoiden kääntely ja liikuttelu soivat musiikin kanssa yhteen, tasosta riippuen vaikkapa pianon koskettimina tai puisina lyömäsoittimina. Lopputuloksena jokaisella pelikentällä on oma persoonallisuutensa ja tunnelmansa, ja pelaajan tunnetila vaihtelee hyvällä tavalla stressaantuneesta oudon meditatiiviseen.

Samalla kun pelaa, voi myös liikuttaa kameraa ja tarkastella kolmiulotteisista palikoista koostuvaa pelikenttäänsä lähempää, kauempaa ja vapaasti mistä tahansa kulmasta. Pelissä onkin jopa ilman PlayStation VR:ää voimakas tilallisuuden tuntu, jota voi vahvistaa pelaamalla kuulokkeita käyttäen – kuten kehittäjät muuten suosittelevat.

Kiinnostavana yksityiskohtana ainakin englanninkielisten kappaleiden sanoitukset on myös valittu tai kirjoitettu Tetriksen teemaan sopivaksi. Niissä lauletaan yhtenäisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta, mikä antaa yllättävää vertauskuvallista painoarvoa erimuotoisten palikoiden yhdistelylle. Tällä pelille tuntuu olevan oma filosofiansa.

Tetris Effectin pääpelimuoto on Journey Mode, joka sisältää kolme eri vaikeusastetta ja 26 kenttää, joista uuden saa auki aina läpäistyään edellisen. Sen lisäksi peli sisältää Effect Modes -kattauksen, joka tarjoaa koko joukon erilaisia pelimoodeja vaihtelevilla haasteilla. Esimerkiksi Marathonissa tarkoitus on selvitä pelissä niin kauan, että saa tuhottua 150 kerrosta, ja Purifyssa taas tehtävänä on saada poistettua tietyn väriset laatat. Fiilis ja pelityyli vaihtuvat täysin moodin mukaan.

Efektimoodeissa myös kilpaillaan verkossa, ja pelaaja näkee valikon planeettanäkymässä muut aktiiviset pelaajat avaruudessa lentävinä avatar-hahmoina. Avatareja on periaatteessa tarjolla valtavasti, mutta muutaman tunnin pelaamisella en saanut avattua vielä yhtäkään uutta. Osa näistä avautuu myöhemmin järjestettäviin pelitapahtumiin osallistumalla, osa ilmeisesti nousemalla tasoja. Tetris Effectissä on siis kaikkien pelimuotojen yhteinen tasojärjestelmä, jossa edetään kokemuspisteitä keräämällä.

Paketissa on kaiken kaikkiaan niin paljon pelattavaa, ettei 39,95 euroa tunnu mitenkään kohtuuttomalta hinnalta. Myös haastetta kaipaaville tarjoillaan sitä kylliksi, sillä mikään turhan helppo peli Tetris Effect ei ole. Oma taitotasoni tuli vastaan Journeyn 20. tasolla, jota en tunnu läpäisevän edes Beginner-asteella.

Haastavuus saattaakin olla Tetris Effectin heikko kohta, sillä lopulta kyseessä on tietenkin nopeita refleksejä vaativa puzzle-peli, jota jokainen pelaaja ei tule läpäisemään. On pelaajasta kiinni, jaksaako harjoittelemalla hioa taitojaan ja hakata päätään seinää vasten, eikä kaikkia rajoja tietenkään voi ylittää edes treenaamalla. Korkeahko vaikeusaste saattaa hyvinkin rajoittaa Tetris Effectin pelaajakuntaa tai käyttöikää, mikä on tavallaan sääli.

Tämä on kuitenkin ainoa mahdollinen ongelma, jonka onnistuin kuuden tunnin pelaamisella löytämään. Tetris Effect on nimittäin oikeasti vuoden vaikuttavimpia pelejä.

Usein kun puhutaan digitaalisista peleistä taiteena, ajatellaan sellaisia unenomaisia seikkailupelejä kuin Shadow of the Colossus (2005) ja Journey (2012), tai vahvoja tarinapelejä kuten vaikkapa viime vuoden lumoava What Remains of Edith Finch (2017). Tetris Effect on kuitenkin vahva argumentti sen puolesta, että myös pohjimmiltaan yksinkertaisesta, arcade-henkisestä pulmapelistä voi tehdä korkeampaa taidetta – ja vieläpä menettämättä mitään alkuperäisen pelin koukuttavuudesta ja viihdyttävyydestä.

TETRIS EFFECT

”Tetris Effect vie peliklassikon nextille levelille.”

Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/pelit/arvostelu-tetris-effect/