Arvostelu | The King’s Man tarjoaa näyttävää toimintaa, mutta on ihan liian totinen Kingsman-elokuvaksi

Matthew Vaughnin ohjaamien Kingsman-elokuvien esiosana toimiva The King’s Man kertoo tuon brittiläisen vakoojaorganisaation synnystä ensimmäisen maailmansodan aikana. Väljähtyneeksi jäävän toimintajännärin keskusroolissa nähdään Ralph Fiennes.

Ensi-ilta: 7. tammikuuta 2022
Alkuperäisnimi: The King’s Man
Ohjaus: Matthew Vaughn
Käsikirjoitus: Matthew Vaughn & Karl Gajdusek
Pääosissa: Ralph Fiennes, Gemma Arterton, Djimon Hounsou, Rhys Ifans, Tom Hollander & Harris Dickinson
Pituus: 131 minuuttia
Ikäraja: K16

Matthew Vaughn (Stardust, Kick-Ass) yllätti vuonna 2014 positiivisesti niin sarjakuvafanit kuin muunkin yleisön ohjaamallaan toimintasekoilulla Kingsman: The Secret Service. Mark Millarin luomaan sarjakuvaan pohjautuva elokuva oli mainion omaperäinen parodia perinteisemmistä agenttielokuvista. Massiivisuuteensa lähes tukehtuvan jatko-osan Kingsman: The Golden Circle se sai vuonna 2017.

The King’s Man toimii esiosana Vaughnin edellisille elokuville, sillä se kertoo Kingsman-organisaation synnystä ensimmäisen maailmansodan melskeissä. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa edelleen Vaughn, mutta tästäkin huolimatta uusin elokuva eroaa edeltäjistään niin tyylillisesti kuin tarinallisestikin.

Aiemmat Kingsman-elokuvat olivat vahvasti kieli poskessa tehtyjä toimintailoitteluja, mutta The King’s Manissa on huomattavasti vakavampi sävy. Alkupuoliskolla kohtaukset ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa lähentelevät tunnelmaltaan ja visuaaliselta ilmeeltään Sam Mendesin ohjaamaa elokuvaa 1917 – Taistelulähetit, ja eritoten yksi lähietäisyydeltä ammuttu laukaus yllättää suoranaisella järkyttävyydellään.

Keskushahmoksi nousee Ralph Fiennesin esittämä Oxfordin herttua Orlando, joka pasifistisen maailmankuvansa vuoksi pyrkii suojelemaan poikaansa Conradia (Harris Dickinson) joutumasta sotaan. Siinä sivussa Orlando on perustanut vakoojajärjestön, jonka toimintaa edesauttaa joukko ympäri maailman johtavien henkilöiden palveluskuntaan kuuluvia, “näkymättömiä” ja siksi vakoojina tehokkaita ihmisiä. Näihin kuuluvat myös Orlandon omat alaiset, Gemma Artertonin esittämä Polly ja Djimon Hounsoun esittämä Shola.

The King’s Man ottaa lähtökohdakseen todellisia historian tapahtumia ja hahmoja, ja luo näiden ympärille oman tarinansa Lontoossa sijaitsevan vaatturiliikkeen takahuoneesta toimivan salaisen palvelun synnylle. Historiallisia hahmoja ovat muun muassa Charles Dancen esittämä Kitchener, herkullisessa kolmoisroolissa nähtävän Tom Hollanderin esittämät Ison-Britannian kuningas Yrjö V, Venäjän tsaari Nikolai II ja Saksan keisari Vilhelm II (jotka olivat keskenään serkkuja) sekä pahamaineinen Grigori Rasputin (Rhys Ifans). Todellinen pohja on myös esimerkiksi Yhdysvaltojen houkuttelulla mukaan sotaan.

On myös olemassa teoria, jonka mukaan brittien salainen palvelu osallistui Rasputinin murhaan. Tähän liittyy yksi elokuvan näyttävimmistä kohtauksista, missä taistellaan baletin säestyksellä.

Kingsmanin syntytarinana The King’s Man on kuitenkin ontto. Käsikirjoitukseen on kiedottu Bond-tyyppinen pahis, jonka päihittäminen on olennaista varsinaisen, kuningas Arthurin legendasta agenttiensa nimet lainaavan vakoojaorganisaation synnylle. Pahis ja hänen maailmanvalloitukseensa liittyvät tahot tuntuvat kuitenkin päälleliimatuilta ja jäävät lopulta jokseenkin mitäänsanomattomiksi.

The King’s Man tuntuu liian vakavalta ja itsensä vakavasti ottavalta ollakseen varsinainen, itseironisen hauska Kingsman-elokuva. Käsikirjoitukseen on silti kiedottu huumoriksi tarkoitettuja kohtauksia, mutta niitä ei viedä samalla tavalla överiksi kuin edellisissä elokuvissa, minkä vuoksi kokonaisuus tuntuu väljähtyneeltä ja jopa tylsältä. Satiirin ja toimintajännärin yhdistelmänä se ei kunnolla onnistu kummassakaan.

Näyttävien ja visuaalisesti myös kauniiden toimintakohtausten osalta Vaughnilla on kuitenkin taito hyppysissään. Tunnelma sodan kelmeissä juoksuhaudoissa tuntuu autenttiselta, balettitaistelu näyttää tyylikkäältä ja loppupuolella hyppy lentokoneesta uuden keksinnön eli laskuvarjon avulla jyrkän vuoren huipulle on toteutettu komeasti.

Aina erinomainen Fiennes kannattelee The King’s Mania lähes yksin koko elokuvan ajan. Näyttelijänä Fiennes on taidokas, mutta hänen hahmonsa jää aristokraattisuutensa ansaan. Tarunomaisen esikuvansa tapaan tasavertaisuuteen pyöreän pöytänsä äärellä tähtäävä Kingsman tuntuu siltikin pelkästään vaikutusvaltaisten miesten kerholta, joka hetkenä minä hyvänsä voisi komentaa yhteiskunnallisessa arvoasteikossa alempana olevansa takaisin palvelijan tehtäviin.

THE KING’S MAN


”Kingsman-elokuvien esiosa on edellisiä elokuvia huomattavasti vakavampi ja myös itsensä vakavammin ottava, kokonaisuutena epätasainen ja väljähtynyt toimintajännäri, jossa nähdään muutama tyylikäs toimintakohtaus.”

Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuva-arvostelut/arvostelu-the-kings-man-tarjoaa-muutaman-hyvan-toimintakohtauksen-mutta-on-kingsman-elokuvaksi-ihan-liian-vakava/