Arvostelu | Tony Hawk’s Pro Skater 1+2 tarjoaa sitä, mitä peliltä toivottiinkin

Tony Hawk’s Pro Skater -sarjan paluu tarjoaa juuri sitä, mitä alkuperäisten pelien ystävät kaipasivatkin. Alun nostalgiahuuman jälkeen äärimmäisen hiottu pelattavuus ja koukuttava temppu-comboilu pitävät tiukasti otteessaan.

Julkaisupäivä: 4.9.2020
Studio: Vicarious Visions, Beenox
Julkaisija: Activision
Saatavilla: PC, Xbox One, PlayStation 4 (testattu)
Pelaajia: 1-2 (verkkopelissä 2-8)
Ikäraja: 12
Peliä pelattu arvostelua varten: 12 tuntia

Skeittaritähti Tony Hawkin nimellä ratsastanut Tony Hawk’s Pro Skater -sarja oli kovaa valuuttaa heti 2000-luvun vaihteessa, mutta ensimmäistä kolmikkoa seuranneet pelit menettivät pian suuren yleisön suosion. Remasterointien huumassa myös Crash Bandicootin ja Spyro the Dragonin elvyttänyt Activision on nyt kuitenkin herättänyt myös Tony Hawk -sarjan uudelleen henkiin.

Tony Hawkin paluu tapahtui sarjan kahden ensimmäisen pelin yhteisenä remasterointina, jossa on 4K-tekstuureista ja muista uudistuksista huolimatta pysytty uskollisina pelisarjan perusteille. Vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneet pelit on yhdistetty remasteroinnissa samaan pakettiin, ja pelikokemusta yhdistää yhteinen metapeli hahmonkehityksineen, kokemuspisteineen ja lisähaasteineen. Kokonaisuuteen on myös ympätty verkkomoninpeli, joka tarjoaa muutamia kilpailumuotoja joko huvikseen tai vakavissaan pelaaville omissa sarjoissaan.

Heti kättelyssä on tärkeä sanoa, että Tony Hawk’s Pro Skater tuntuu, näyttää ja kuulostaa juuri siltä kuin sen pitääkin.

Alkuperäisten pelien ystävät löytävät todellista nostalgiakarkkia kontrolleista ja pelitasoista aina musiikkiin asti. Jos olit 2000-luvun vaihteen MTV-nuorisoa, löydät soundtrackilta koko joukon nostalgista rockia ja rappia. Osa musiikista on tietysti kestänyt huonommin aikaa, mutta aikalaismusiikki oli ja on edelleen olennainen osa Tony Hawkin pelikokemusta.

Peli tietysti näyttää moninkertaisesti paremmalta kuin aikanaan, mutta toteutuksessa on pysytty hengessä uskollisina alkuperäisille peleille. Mitään valtavia uudistuksia ei siis itse tasoilta ja pelaamisesta löydy.

Nostalgiaa ja kasvojenkohotusta olennaisempaa onkin, että Tony Hawkin hiottu pelattavuus on ennallaan. Pelien voimavara oli jo aikanaan erittäin koukuttava lautatemppuilu, joka perustuu nopeiden refleksien ohella kekseliäisyyteen combojen muodostamisessa.

Tämä kaikki tuntuu uusitussa Tony Hawk’s Pro Skaterissa vielä paremmalta kuin aikanaan. Todistettavasti pelaajan ei tarvitse olla edes erityisen kiinnostunut skeittaamisesta innostuakseen Tony Hawk -pelien koukuttavasta pelattavuudesta. Monipuoliset pelikentät kannustavat luovuuteen temppujen ja temppuyhdistelmien kanssa, ja usein se klassinen halfpipe ei olekaan paras paikka takoa piste-ennätyksiä.

Alkuperäiset tasot ovat pääosin ennallaan haasteineen ja tehtävineen, eli jokaisella kentällä on joukko keräiltäviä esineitä, suoritettavia temppuja ja tietysti ylitettäviä pisterajoja. Lisäksi metapeli tarjoaa suoritettavia virstanpylväitä, vieläpä joka pelihahmolle joukon omia, ja näitä suorittamalla saa auki vaatteita, lautoja ja muuta somistetta. Hahmonkehitys toimii yksinkertaisesti joka tasolta poimittavilta pisteillä, jotka ovat kullekin hahmolle uniikit.

Hahmogalleriaa on vahvistettu vanhojen veteraanien ohella kahdeksalla nuoremman polven skeittarilla, joiden joukossa on myös puoliksi suomalainen Lizzie Armanto. Hauskana yksityiskohtana alkuperäiset hahmot on Tony Hawkista itsestään lähtien mallinnettu peliin nykyisessä iässään. Hahmoilla ei sinänsä ole paljon eroa, etenkään sitten kun on muutamat kykypisteet kerännyt, mutta useampi hahmo tarjoaa toki lisäpelattavaa.

Kokeneempi Tony Hawk -pelaaja tahkoaa perustasojen kaikki tavoitteet noin kymmenessä tunnissa, jonka jälkeen lisähaasteet ja moninpeli tarjoavat suoritettavaa sellaista kaipaaville. Moninpelin moodit ovat ihan hauskoja, ja verkkopeli myös toimii jouhevasti, mutta tämä elementti jää mielestäni kaipaamaan varsinaista tavoitteellisuutta.

Lisäksi oikeastaan vain yksi moninpelimuoto, kuumottavan kilpailullinen graffiti, on edes vähän jotain muuta kuin suurimman pistemäärän tai combon tavoittelua. Moninpeliä olisikin ehkä voinut hahmotella vielä pidemmän kaavan kautta suunnittelupöydän ääressä. Toisaalta omassa 45 euron hintaluokassaan peli tarjoaa kyllä ihan riittävästi sisältöä.

Tony Hawk’s Pro Skater 1+2 onkin viime kädessä juuri sitä, mitä pelisarjan vanhat fanit varmasti toivovat sen olevan. Pelien ikä tuntuu vain melko pienissä tasoissa ja soundtrackissa, eli pelityyli ja -mekaniikka tuntuvat edelleen täysin pätevältä viihteeltä.

Olisikin hienoa jos peli menestyisi niin hyvin, että Activision valjastaisi studionsa tekemään sille jatkoa nykytekniikalla ja uusilla ominaisuuksilla (tulevan Crash Bandicoot 4:n hengessä). Tony Hawkin lautakikkailu on nimittäin aivan yhtä koukuttavaa kuin 20 vuotta sitten, ja valtavien combojen suorittamista tyydyttävämpää tunnetta saa hakea monista peleistä turhaan.

TONY HAWK’S PRO SKATER 1+2

”Tony Hawk’s Pro Skaterin pelaaminen on niin koukuttavaa, että suoritettavia tasoja toivoisi aina vain enemmän.”

Lue koko artikkeli: https://muropaketti.com/pelit/arvostelu-tony-hawks-pro-skater-12-tarjoaa-sita-mita-pelilta-toivottiinkin/